Maastricht

Luvassa jälleen reissupostausta Hollannista! Tällä kertaa kirjoittelen Maastrichtista, jossa käväisin pari viikkoa sitten Annin, Emilian, Ronjan, Sannan ja Selinan kanssa. Meillä ei ollut etukäteen suuria odotuksia* kaupungista - Maastricht valikoitui kohteeksi lähinnä siksi, että jonnekin Belgian rajojen ulkopuolelle teki mieli ja että matkan taittaa ainakin teoriassa nopeasti junalla.

* Paitsi joku oli saattoi muistaa kuulleensa, että kaupungissa olisi Sephoran liike, minkä myös pikainen googlettelu vahvisti. Se joku ei yhtään odottanut kosmetiikkashoppailua. 

Liègen rautatieasemalta

Kuten tämä Tinttikin

Maastrichtiin mennessä junaa on vaihdettava Liègessä, ainakin siinä hintaluokassa, johon lippumme kävivät. Tässä kohtaa kaikki ei mennyt aivan suunnitelmien mukaan. Meillä oli periaatteessa ihan kohtuullinen vaihtoaika, mutta ensimmäinen juna oli juuri sen verran myöhässä, että myöhästyimme vaihtoyhteydestä suunnilleen minuutilla. Tässä kohtaa muuten kaikki kunnia VR:lle - täällä junat tuntuvat myöhästelevän enemmän, vaikkei tähän aikaan vuodesta voi edes käyttää tekosyynä kehnoja sääolosuhteita.

Seuraavan Maastrichtiin menevän junan lähtöön oli melkein tunti, joten päätimme käyttää ajan hyödyksi ja syödä asemalla kevyttä lounasta. Kun seuraavan kerran katsoimme aikatauluja, huomasimme seuraavan junavan olevan peruttu. Neuvonnassa asiasta kysyttyämme kävi ilmi, että yksi raide oli poissa käytöstä eikä seuraavasta junasta ollut tietoa. Korvaavaa bussiyhteyttä oltiin kuitenkin järjestämässä.

Aikataulumuutokset punaisella

Oli hieman epäselvää, mistä bussi edes lähtisi. Sitä selvitellessämme itse asiassa meinasimme myöhästyä siitä, mutta pääsimme kuitenkin oikean bussin kyytiin. Kyseessä oli ilmeisesti ihan tavallinen paikallisliikenteen bussi, josta vaihdoimme vielä toiseen samanmoiseen. Matka ei siis todellakaan taittunut nopeasti, mutta ainakin pääsimme ihailemaan maisemia. Liège vaikutti bussista katsottuna ihan söpöltä pikkukaupungilta, jonne voisi tehdä päiväreissun. Siellä on sitä paitsi vastaantulijoiden kantamuksista päätellen myös Primark, mikä tosin kelpaa tekosyyksi kaupunkiin matkustamiseen enää hetken, sillä Brysseliin avataan ketjun liike joulukuussa.

Liègessä tapahtui myös tähän asti yllättävin kohtaaminen toisten suomalaisten kanssa, kun kuulimme toisenkin porukan ihmettelevän vaihtoyhteyden lähtöpaikkaa kovin tutunoloisella kielellä. On jo aikamoinen sattuma tavata joukko suomalaisia bussissa jossakin vallonialaiskaupungissa, jonka olemassaolosta ei ennen maahan tuloaan edes tiennyt, mutta vielä uskomattomammaksi asian teki se, että porukka koostui yhden au pairin lukiotutun sukulaisista, jotka olivat matkalla tapaamaan ulkomailla opiskelevaa lastaan!

Vihdoin perillä!

Maisemareitin kierrettyämme pääsimme vihdoin perille reilusti yli kaksi tuntia aikataulusta myöhässä. Meillä ei ollut suuria suunnitelmia kaupungin varalle, joten vain lähdimme kävelemään rautatieasemalta keskustaan päin.

Ihan vähän hienompi kaupungintalo kuin kotona Vantaalla

Sint-Matthiaskerk

Polkupyörien määrästä huomaa, että ollaan Hollannissa

Ehdottomasti paras löytö oli keskiaikainen kirkko, jonka sisällä palvelevat tätä nykyä kirjakauppa ja kahvila. Suurin osa tarjonnasta oli luonnollisesti hollanninkielistä, mutta myös englanninkielisessä osastossa riitti tutkittavaa. Ostin pari kirjaa, vaikka olinkin aikaisemmin ajatellut, että ostaisin vuoden aikana vain ranskankielistä kirjallisuutta. Noh, tuleepahan ainakin luettua nopeammin, mitä nyt molemmat ovat edelleen aloittamatta.

Kirkkokirjakaupassa vierailun ja päämäärättömän kiertelyn jälkeen alkoi olla nälkä, joten suuntasimme ravintolaan. Sieltä pois päästyämme kello alkoi olla sen verran paljon, että osa pikkukaupoista alkoi jo mennä kiinni. Suuntasimme pääostoskadulle, jossa kauan kaivattu Sephora nettilähteiden mukaan sijaitsi. Emme kuitenkaan onnistuneet löytämään kauppaa, joten ilmeisesti se on muuttanut pois tai lopetettu.

Kuva ei tee ollenkaan oikeutta lakoille. Kosmetiikkabloggaajat, mikä on salaisuutenne?

Pyykkipoikakiinnitys!

Ehdimme kuitenkin kiertää pikaisesti pari kauppaa ennen liikkeiden sulkeutumista. Löysin toisen kosmetiikkaliikkeen, josta ostin neljän minilakan setin OPIn Gwen Stefani -joulukokoelmasta. Löysimme myös karkkikaupan, jossa myytiin salmiakkia! Irtokarkit olivat muutenkin paljon halvempia ja valikoima oli laajempi kuin täällä Belgiassa. Candy Kingiä ja ylipäätään hyviä karkkeja on ehkä vähän ikävä.

Sephoran puuttumisesta huolimatta pidin Maastrichtista. Emme ehtineet nähdä kovinkaan paljoa liikennesekoiluiden vuoksi, mutta toisaalta kaupunki on niin pieni, että keskustan ehtii kävellä läpi nopeasti. Vuosisatoja vanha luolaverkosto olisi varmasti ollut näkemisen arvoinen, mutta siihen ei aikamme tällä kertaa riittänyt. Palaisin kaupunkiin mielelläni uudestaankin, joten ehkä ensi kerralla sitten!