Joulun merkkejä Brysselissä

Olen ollut Suomessa nyt pari päivää, mutta ajattelin kuitenkin tulla jakamaan muutaman kuvan jouluasuun pukeutuneesta Brysselistä. Keskieurooppalaiseen tapaan Brysselissä pääsee nauttimaan joulumarkkinoista, jotka kestävät yhteensä yli kuukauden ajan loppiaiseen saakka. Tarjolla on kaikkea perinteisistä belgialaisista cuberdoneista joulumakkaroihin ja lasisista kuusenpalloista silikonisiin kakkuvuokiin. Osa tuotteista yllättää. Yksi koju kauppaa pelkästään kreetalaisia tuotteita, toinen periespanjalaisia churroja. Itse yhdistän foliopallot vappuun ja hattaran Linnanmäkeen, mutta Euroopan pääkaupungissa ne kuuluvat olennaisena osana joulumarkkinoihin. Glögin vastine on höyryävän kuuma vin chaud, ja piparkakut kulkevat nimellä pain d'épices. 

Myyntikojujen muodostamat mökkirivistöt ovat valoineen ja valkoisine huopakattoineen varsin suloisia. Joulumarkkinat ovat tapahtuma, joka vetää väkeä ilta toisensa jälkeen. Niiden huonoin puoli onkin ihmispaljous, jonka vuoksi liikkuminen on välillä hankalaa. Suurin markkinakeskittymä sijaitsee Saint Catherinen aukiolla samannimisen kirkon tuntumassa, ja lisäksi pienempiä kojurykelmiä on ympäri keskustaa.

Église Saint-Catherine

Sää ei juurikaan auttanut herättämään joulufiilistä.

Boudin de noël on belgialaista mustaamakkaraa, jota syödään jouluna. Myynnissä on myös muun muassa valkoisia ja vihertäviä versioita.

Ranskalaiset hoitavat tämän tyylikkäämmin.

Karusellissakin Lille vie voiton.

Foliopallo jouluksi?

Joulu-cowboyn hattu  ja asuja koirille, pukki peukuttaa

En valitettavasti muista, mitä hirvi yritti myydä.

Cuberdonit ovat perinteisiä belgialaisia makeisia. Perusversio on vadelmanmakuinen ja väriltään violetti, mutta tarjolla on lukuisia muunnelmia.

Église Saint-Catherine kirkon pitkältä sivulta  katsottuna

Kojuja Brysselin vanhan pörssin edustalla

Kaupungin söpöin suklaakauppa; etualalla kaakaolusikoita

Luistinrata keskustassa 

Pörssin ympäristö pimeällä

Hattaraa tai joulupukin partaa

Kirkon seinään heijastetaan värikkäitä kuvioita, joiden tarkoitus ei oikein auennut.

Grand' Placen värivaloshow'n pääsee kokemaan joka ilta tasatunnein. Itse en oikein vakuuttunut.

Kaupungintalon torni on mielestäni kauniimpi tavallisessa vaaleassa iltavalaistuksessaan

Lopuksi pari joulumarkkinoihin liittymätöntä kuvaa. Alla oleva kuva on viimeiseltä ranskan tunnilta ennen lomaa, kun kaikki saivat tuoda omien maidensa perinneherkkuja. Itse tein pieniä joulutorttuja. Ainekset sai kätevästi merimieskirkolta, joten luumuhilloakaan ei tarvinnut keitellä itse. Kuvasta puuttuu osa tarjottavista, mutta ehkä se antaa kuitenkin vähän käsitystä siitä, mitä muut kurssilaiset olivat tuoneet. 

Bongaa mini-Suomi

Olen itse asiassa päässyt tutustumaan itselleni uusiin ruokakulttuureihin muillakin oppitunneilla, kun jokainen kurssilainen on pitänyt esitelmän maastaan tai jostakin siihen liittyvästä. Jossakin vaiheessa syksyä tuli tavaksi, että esitelmän pitäjä tuo mukanaan jotakin pientä syötävää. Pääsin itse helpolla, kun ehdin hoitaa esitelmäni pois alta ennen perinteen muotoutumista. 

Erään osittain hollantilaisen kurssikaverini esitelmän aiheena oli hieman joulupukkia muistuttava Saint Nicolas, joka kiertää belgialaisissa ja hollantilaisissa taloissa joulukuun alussa ja jättää lapsille pienet paketit. Sisältönä on usein herkkuja, ja samassa hengessä mekin saimme speculoos-keksejä. 

Belgiassa kuudes joulukuuta vietettävä Saint Nicolaksen päivä on lapsille lähes jouluun verrattava juhla. Lapset jonottavat kauppakeskuksissa tavatakseen Saint Nicolaksen,  eivätkä kauppojen karkkiosastojen valetut suklaapukit tarkemmin katsottuna tulekaan Korvatunturilta. Päiväkodeissa tehdään aiheeseen liittyviä askarteluja, ja ainakin meillä lapset saivat kotiinviemisiksi pienet paketit. Kahdet lahjat joulukuussa, täkäläiset lapset ovat aika etuoikeutettuja!